sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kuinka itsenäisiä haluammekaan olla?

Kuinka itsenäisiä me oikeasti haluamme olla? Normaalina politiikan evoluutiona on orastavalla kasvu-uralla EU-euro vastaisuus. Ylämäkien jälkeen on aina alamäkiä – tämä tarkoittaa poliittisen ilmaston tasapainotilan järkkymistä totutusta poljennosta. Perussuomalaiset ravistivat puskaa – on muutoksen aika (aikamoinen sanahelinä!)


Suomi on esimerkiksi hyötynyt vankasti euron
[Samalla olemme lännessä velkaantuneet yli äyräiden – söimme huomisen jo tänään! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87925-lansi-soi-tanaan-velanotolla-huomisen - US_P/il]

yhteisvaluutan mukanaan tuomista erittäin alhaisista koroista. Toisaalta sen on synnyttänyt paikkapaikoin kestämättömät asuntojen neliöhinnat, jotka odottavat tipahtamistaan. Lisääntyneet reaaliansiot ovat luoneet harhan loputtomasta maksukyvystä, kun korkojakaan ei ole kohta nimeksikään. Olemme siis reippaasti velkaantuneet.


Euro on vankistunut liikaa ja se käy koko euroalueen viennille rasitteeksi

paitsi Saksalle, jonka tuotteet edustavat yleensä maailman huippua. Saksaa edesauttaa myös minimipalkkalaki, jonka avulla yhtäältä kerätään kilpailukykyä. Nyt kuitenkin EU:ssa herää vastavoimat niin eurolle kuin koko EU:lle. Jaksaako Saksa olla loputon nettomaksaja vai onko kerätty eurohyöty niin paljon, että Saksa sietää suurimman nettomaksajan roolin?


Miksi EU – vastaus on hyvin helppo

Eurooppa taantuvana ja väsyneenä kulutusyhteiskuntien sekametelisoppana ei jaksa erillisesti taistella paikasta talouden ja viennin auringosta. Kaukoidästä Kiina nousee maailman veturiksi, jopa ohi perinteellisen USA:n, jonka ongelmana on liikakulutuksen lopputulema – jättiläisvelka, vai jättääkö dollarikikkailulla USA de facto ”velat maksamatta”?

Läntinen kulutushokemaan perustuva markkinatalous vertailu- ja näyttöfunktioineen itse kuluttajatasolla ei jaksa kamppailla hajanaisena idän massiivisuutta vastaan maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa.


Miksi eroaisimme eurosta ja EU:sta?
[EU, keinotekoinen liitto pakosta olla kykenevä? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/eu-on-keinotekoinen-liitto-pakosta.html – BLOG/il]

Vertailemme tilaamme mieluusti Ruotsiin, jolla on oma valuutta, jota säädellä – tarpeen tullen. Haikailemme norjalaisia, joilla on täysi talouden ja valuutan itsenäisyys – Norjalla ei ole kuin yksi rasite – Nato, mutta se niellään kaiken muun oman hyvän keskellä.


Suomen eduskunnassa ei ole EU:n tai euron vastaista linjaa

Suomessa ei ole eduskunnassa selvää eikä kirkasta EU-euro vastaista liikettä tai poliittista puoluetta. Jytkyn aikaansaanut Timo Soinikaan ei kerro selvästi mikä on Perussuomalaisten kanta ja mielipide – puhumattakaan siitä, että heillä olisi uskottavasti perusteltu vaihtoehto esittävänä toistaiseksi laajalle äänestäjäkunnalleen.


PS ratsastaa vielä jytkyn tuulenvireessä
[Veivataanko persupomo Timo Soinia? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932246 - IL/il]

Alkukähinöiden ja sisäsiisteyskurssien jälkeen perussuomalaisista kasvaa se tavallinen arkipuolue, jonka glamour häviää kuin hauet kaislikoista, jos banaanien ja omenoiden jälkeen ei synny oikeita poliittisia koko kansaa koskevia ohjelmia ja päämääriä. Persut eivät ole selkeästi EU-eurovastainen puolue.


Jytkyn vastavoima kansasta erkaantuneille valtapuolueille
[Onko meillä varaa ylläpitää Kataisen nykyhallitusta? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=926989 - IL/il]

PS on kuitenkin tervetullut vastavoima perinteelliselle puoluetoiminnalle. Maamme hallitus on näyttänyt toteen tylysti kuinka ollaan kaikissa päätöksissä tai ei edes päätöksissä myöhässä ajasta, missä liikutaan. Riemunkirjava hallitus on kansakuntamme varsinainen kuristava ahdinko – ja herääkin vakava kysymys: ”Onko meillä varaa ylläpitää Jyrki Kataisen sextettiä!”


Onko suomalaisille vaihtoehtoa,

mikäli oikeasti halutaan EU:sta ja eurosta eroon ja onko näille päämäärille perusteltua tietoa ja uskottavaa vaihtoehtoa. Itsenäisyyspuolue – IPU esittää ohjelmassaan kirkkaasti tavoitteensa – ei EU ja ei euro, markka takaisin ja valta eduskunnalle kuin presidentillekin.

Kestävätkö IPU:n teesit ja päämäärät kriittisen tarkastelun? Millä keinoin Suomi itsenäisenä ja omalla valuutalla pärjää kilpailussa, viennissä ja miten saamme itsemme kuuluville ja näkyville. Luotammeko itseemme? Luotetaanko meihin?


Venäjältä lisää virtaa toimeliaisuuteemme!
[Venäläistyykö Itä-Suomi? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=970744 - IL/il]

Tunnetusti Venäjä on jälleen Suomelle merkittävä kauppakumppani ja rahanlähde. Voimme arvata, että ilman Natoa, ilman EU:ta ja omalla rahalla voisimme pelata tehokkaammin pelimme velivenäläisen kanssa. Entä Kiina? Kiinalaiset arvostavat EU:ssa Saksaa ja sen osaamista. Kiinassa arvostetaan meitä – ja voisimmekin olla EU:sta erossa olevana kiinalaisten eurooppalainen luottomies.


Onko meidän suomalaisten osaamisen taso riittävä?
[Poliittinen osaaminen on pohjalukemissa – mihin kansa voisi luottaa - ”vain avaamalla ruumiit, voidaan löytää ongelmien alkulähteet!” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/avatut-ruumiit-ongelmat-paljastuvat.html - BLOG/il]

Olisiko se uskottavampi, jos päättäisimme itse asioistamme – täysin. Vai voiko tässä verkottuneessa maailmassa enää itse täysin päättää asioistaan. Missä olisivat meidän kumppanit ja ketkä meihin luottaisivat? Oppisimmeko vähentämään kulutustamme ja lisäämään kotimaisuusastetta?


Suomen Itsenäisyyspuolue voisi kiihkotta analysoida EU:ta ja euroa

jopa puolesta ja vastaan ja näin avoimesti tunnustaa myös hyvät puolet, ja jos analyysivaaka painaa eron puolelle – niin se johtopäätöksissä ilman poliittista sanahelinää näkyisi sillä tavoin, että äänestävä kansa voisi edes johonkin puolueeseen ja asialiikkeeseen luottaa.

Suurin ongelmamme on epäluottamus poliittista pelikenttää kohtaan – IPU:n onni on se, ettei se ole vielä noilla pelikentillä.


...
PS.
Nyt kun EU-Bryssel on käymässä Saksan tilikirjoihin ja ehkäpä lisääntyvästi myös saksalaisten kukkaroon käsiksi – niin onko siinä takana uraa uurtava malliesimerkki kuinka tulontasausta kehitetään ja tuloeroja kavennetaan. Olisiko se esimerkki myös yksittäisten tulonsaajien puolelle, jotta ymmärrettäisiin, että yhteinen sopu ja yhteenkuuluvuus syntyvät toisten luopumisesta ja toisten ahkeruuden lisääntymisestä – kasvaako näistä ihmisten motivaatio ja halu olla yhteisesti mukana? Sietääkö Saksa tämän mahdollisen taloussuonen iskun – vai vetääkö Saksa väkivahvana omat johtopäätökset. Mitä EU ja euro olisivat ilman Saksaa? … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154087-kayko-eurokasi-saksan-kukkarolle - [IL/il]



Ilkka Luoma

...

ALUS – IL

doc.: eu_itsenaisyys_17112013.doc – OpenOffice.org Writer

...

767 | 6819