maanantai 28. tammikuuta 2013

Työ tekijäänsä kiittää - tekemätöntä kurittaa


Otsasi hiessä tulee Sinun leipäsi ansaitseman. Työ vapauttaa turhasta vapaa-ajasta ja levottomista ajatuksista 0]. Ihminen on rakennettu pitkässä evoluutiossaan tekemään työtä ja tuon työn nimi on ravinnon haenta, kiimaantuminen, lisääntyminen ja jälkipolven kasvatus uudelle kierrokselle. Muuta meillä ei ole.

Kaikki se muu, on materiaalisen elintason kohotuspaniikkia, kun halutaan lisää ja vielä kerran lisää. Mikään ei riitä – kasvaa pitäisi joka kulmasta 1]. Otamme kasvumme rajallisuudesta ja työtäkin jo jaetaan maailmanlaajuisesti voitto- ja markkinapyyteiden valossa.

Olemme automaation mestareita 2] – saadaksemme lisää halvemmalla, automatisoimme itseämme työttömiksi ja palvelemaan toinen toisiamme. Me suomalaiset olemme maailmanlaajuisessa työn uudeenjaon taistelussa 3] – emmekä halua luopua saavutetuista eduista, vaikka työt menisivät kauko-idän edullisemmille tovereille ...

...



Työn merkitys ja nuorisotyöttömyden ongelmat on havaittu jo vuosia sitten – myöskään nykyisen pääministerimme Jyrki Kataisen (kok.) verotuspäätökset Matti Vanhasen II hallituksen valtiovarainministerinä joululta 2007 4] eivät tukeneet kotimaista työtä, vaan aloittivat pahenevan nuorisotyöttömyyden katkeamattoman kasvuaallon!




...
[2005] Nokian pääjohtaja Jorma Ollila nosti työttömyyden yhdeksi avainongelmaksi TV1:n Lauantaiseurassa 9.4. Nokia työllistää Suomessa poikkeuksellisen hyvin. Nokian työntekijöiden maksamat verot ja itse Nokian maksamat sivukulut ovat merkittävä lähde valtion ja kuntien pohjattomiin laareihin –kirjoitettiin vuonna 2005!.


Työttömyys ei ole vain vakava ongelma, vaan se on myös lisäongelmien aiheuttaja. Ihmisen tärkein tehtävä on osallistuminen oman suoritteensa kautta tapahtumaketjuun, joka luo uusia työtehtäviä. Vastikkeellinen työ aikaansaa yhteiskuntarauhaa. Työtön ja aktiivinen henkilö energioi tekemätöntä aikaansa muihin operaatioihin 5] ja pelkästään työtön on herkästi mukaan otettavissa eri tyyppisiin aktiviteetteihin.




Ihminen on aina tehnyt työtä

Länsimaissa automaatio on vienyt kädentehtäviä ja työttömyys on nyt koko EU-aluella hälyttävä. Meneillään on myös maapallon kattava työtehtävien uusjako. Historiasta on runsaasti esimerkkejä mihin suurtyöttömyys johtaa.

Joutilaan aika harhailee herkästi ja on suopea ääriliikkeille, joita ei tosin välittömästi etukäteen voi tuomita. Täytyy muistaa, että nyt hyväksymämme hyödylliset tasa-arvoisempaan elämään tähdänneet aatteet ovat lähteneet liikkeelle isommista tai pienemmistä vallankumouksista, joiden takana oli aina jokin inhimillinen hätä.

Nyt elämme tiedonkulun massa-aikaa, jolloin informaatio leviää räjähdysmäisesti ja koostaa helposti joukkoja yhteen. Yhteisessä Euroopassamme muhii uuden aikakauden siemen miljoonien sitä vielä tiedostamatta.


Työttömän aika on pitkä;

hän odottaa malttamattomana joko työtä tai muuta mielekästä tekemistä vaikka ilman varsinaista palkkaakin, jos hän saa kohdallensa hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta ja arvostusta vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta.


Joukkovoima kasvaa hädästä ja tekemisen puutteesta

Ihminen ei ole luotu pelaamaan tv-kanavasurffailua päivästä toiseen; se ei anna päämäärän saavuttamisen riemua. Ihminen on luotu suorittajaksi, joka kokee onnistumisen riemua. Päämäärän saavutus on aina kohokohta ja samantien voidaan aloittaa uusi projekti tai tehtävä. Ihmisillä pitää olla tekemistä.


Aktiivikansalaiset keksivät jotain uutta?

Kansalaisten keskuudessa on heitä, jotka keksivät mielekästä tekemistä, sellaista tekemistä, josta saa kannustetta ja arvostusta. Aina on ollut johtajia, jotka ovat haistaneet tilanteen, jossa joukkojen rauhattomuus odottaa vain yhteenkuuluvuuden sanansaattajaa julistamalla mission ja konkreettisen päämäärän.


Selkeiden päämäärien taakse on helppoa saada ihmisiä,

joilla on hätä omasta tulevaisuudestaan. Ihmiset kerääntyvät yhteen saadakseen joukkoturvaa. Joukkojen hallinta on psykologiaa, se vaatii karismaattisen johtajan, joka luo tunnustusta onnistumisista. Onnistumiset kumpuavat päämäärän saavuttamisesta ja päämääränä voi olla uusi yhteiskuntamalli, joka huolehtii yhteenkuuluvaisuudesta ja ihmisten aktiivisuudesta mielekkäisiin työtehtäviin.


Uusi yhteiskuntamalli voi olla hyvin erilainen;

ihmiset ovat valmiita myös luopumaan saavutetuista vanhan ajan etuuksista turvatakseen elämänsä mielekkyyden ja saadakseen arvostusta tekemisistään. Ihminen tarvitsee myös arvostusta ja tunnetta kuulua ryhmään, jossa keskinäinen henki on tulevaisuutta rakentavaa.

Haluatko Sinä olla tekemässä ja luomassa jotain sellaista uutta, joka luo toivoa?


Ilkka Luoma




US       AL

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti