Toveri kiittää työstä ja luottamuksesta!

EU-euro-euroopassa työttömyys on noussut vakavimpaan kriisiinsä – sitten koko euron keksimisen jälkeen. Erityisesti nuoriso kärvistelee – osin hyvin koulutettuna – ilman työtä. Tiedämme, että nuoret miehet ovat aktiivisia, ja eivät voi vain pyöritellä peukaloita. Etsitään tyttöjä, kaadetaan autoja ja noustaan sopivan johtajan ilmaantuessa barrikaadeille ...

Työ tekijäänsä kiittää ja työ vapauttaa turhasta vapaa-ajasta. Ihminen on luotu työskentelemään ”jokapäiväinen leipänsä” ja elättämään itsensä sekä perheensä. Työn pitää olla yhteiskunnan erityissuojeluksessa – vaikka sitten valtion työllisyystöinä – itse töitähän riittää!

...

[2006]

YLE:n AamuTV haastatteli voittoon tähtäävää yrittäjyyttä ja pätkätyöläistä, joka koettaa löytää paikkaansa koko ajan muuttuvissa työtilanteissa. Yrittäjä tyypillisesti etsii koko ajan liiketoimintaa motivoituen kasvavasta liikevaihdosta ja voitosta. Samoin provisiopalkattu myyntimies hakee tilauksia kilpailutilanteessa, jossa markkinat jaetaan joka aamu uudelleen.

ORIG-LINK ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/prekariaatti-on-huomisen-uusyrittj-ja.html   ---

Yrittäjä ja yritys,

siis liiketoiminta haluaa selittää kansainvälistymisellä kiristynyttä kilpailutilannetta haettaessa voitollisia ratkaisuja ylläpitämään tuotantoa, voitonjakoa ja työllistämistä. Yrityksen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi on jo ajat sitten noussut itse työntekijä, koska hän ratkaisee markkinatutkimuksen, tuotekehityksen, tuotannon ja itse markkinoinnin ja myynnin, unohtamatta asiakaspalvelua.

Sielu

Ihminen on yrityksen sielu ja yrittäjän menestyksen sielu on taas yrittäjä itse ja hänen työntekijänsä. Yritys hakee voittoa kasvavasti vuosineljänneksittäin, kuten työntekijä kohoavia palkkoja yhteisesti saavutetusta liikevoitosta; on kysymys oikeudenmukaisesta tulonjaosta omistajien ja tekijöiden kesken.

Länsimaalainen markkinatalous teki tovereista kirjanpidon tiliöintinumeroita

Yrittäjän ja yrityksen tulee vallitsevien länsimaalaisten talousoppien mukaisesti hakea tehokkuutta toimillensa saavuttaakseen sijoitetulle pääomalle korkoa, siis voittoa. Yrittäjä hakee jatkuvasti "pätkätyömäisesti" voitollisia tilauksia saadakseen yrittäjäpalkkansa. Yrittäjä joustaa laskusuhdanteessa omasta ansainnasta.

Vastuuajattelu – tuo pääministeri Jyrki Kataisen suosikkitermi

Vastuullisen toiminnan yrittäjä pitää ulkoisen työvoimansa motivoituneesti tehtävissään myös huonona aikana, jotta saisi huomisen tilauksen täytetyksi ylläpitääkseen liiketoimintauskottavuutta. Nyt onkin kysymys työntekijöiden palkkajoustosta.

Ratkaiseva kysymys on myös voitollisena aikana tuloksen jaosta; palkitseeko yritys ja yrittäjä voiton kasvaessa siihen vaikuttaneet tekijänsä myös bonuksilla, optioilla ja lisäosilla. Uusi vastuullinen markkinamaailma vaatii joustavaa osallistumista puolin ja toisin.

...
Valtio ei voi jakaa vastikkeetonta rahaa kansalaisilleen,

koska ihmisen yksi perusperiaate on päästä helpommalla. Jos tarjoamme rahaa systemaattisesti ja vaatimuksitta, ylläpitää se tekemättömyyden ja oleilun mentaliteettia. Ihmiset ovat luodut tekemään yhdessä jotain, josta saa yhteenkuuluvuuden, osallistumisen ja hyödyllisyyden tunnetta.

Ihmisen on tehtävä työtä kykyjensä mukaisesti, me emme kestä lisääntyvää vapaa-aikaa; tällöin on vaarana degeneroituminen. Taantuma lisää kilpailukyvyttömyyttä.

Tuloerot ovat revähtäneet!

Kansainvälistyminen mm. ruokkii palkkaeroja selitykseksi kilpailukyvyn puutteelle. Globalisaatio on suuri tulonjaon kehitysoppi, jossa suuret rajattomat yritykset hajautetulla toiminnalla tuottavat suurimmat voitot täyttäen myös rajattomat omistajaintressit kasvavina osinkoina.

Nyt on vallalla omistajan ja toimivan johdon etuajattelu itse "lattia- ja välitason" kustannuksella. Nyt etsitään halvinta menetelmää päämääränä suurin jaettava osinko. Tämä vallitseva aikakausi hyödyntää kilpailun työstä tehokkaasti ja vääjäämättä ajaa länsimaita siirtämään työnteollista tulonjakoa kehittyviin maihin, missä kohtaa myös useasti suurin kysyntä. 

...
Me maksamme aikaisemman siirtomaapolitiikan hintaa

Kolonnialismi ja suruton raaka-aineiden ja työvoiman hintaryöstö kostautuu nyt ostovoiman paluuvirtana moniin nouseviin talousmahteihin. Meidän kilpailukykyvastaus on tehokkuuden nousu; yksinkertaistaen voisimme sanoa, että jokaisen länsimaalaisen työntekijän, myös johtajan, olisi oltava esim. viisinkertaisessa palkkaerossa työtehokkuudeltaan viisinkertainen ollakseen kilpailukykyinen.

Toinen kilpailukeino on olla nokkelampi, innovatiivisempi, oivaltavampi ja motivoituneempi. Kolmas vaihtoehto länsimaille on luopua osasta elintasoansa, joka voisi pelastaa maapallon lämpö- ja päästökuormalta.

Valtio voi tarjota yhden ratkaisevan kannustimen kansalaispalkan sijalle,

verotuksemme tulisi siirtyä kokonaan kuluttamiseen ^1], siis välillisiin veroihin. Kaikki ansaintaan liittyvä on vapautettava verosta ^2], näin ruokitaan luontaista ihmisen "ahneutta" yrittää ja tehdä ilman tulonjakorasitteita työtä ja aikaansaada työtilanteita. Kaikki kulutustapahtumat ovat verolle pantava painottuen rasitteellisuudesta ympäristöämme kohtaan ja palkiten työllistämisestä. 

^1] ”Ja koko kansa oli kulutusverolle pantava”

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html   ---

^2] ”Visiona kannusteellisin työ on veroton ansainta”

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/visiona-kannusteellisin-ty-on-veroton.html   ---

Niin kauan kuin ihminen kilpailee, on kehitys taattu myös yhteisönä

Ihminen inhimillisenä eläimenä on luonut turvajärjestelmät itsensä eduksi helpottaen taloudellisen nousunsa myötä työntekoa, vastoinkäymisten kohtaamista ja lisäten vapaa-aikaansa.

Elämme rahan aikakautta ja vertauksemme perustuvat ostovoiman käyttöön ja näkymiseen. Prekariaatit haluavat muutosta "yrittämiseensä". Siirto pätkätöistä normaalin työajan puitteisiin vaatii vastineeksi palkkajoustoa.

Yrityksen ja yrittäjän on taas kannettava vastuunsa ja osattava jakaa hyvin mennessä voittoa myöskin joustavasti olematta pelkästään itse ahneuden tyydyttäjä. Jokaisen ihmisen on myös itseään ohjaten hyväksyttävä normaali kilpailutilanne. Meidän on itse huolehdittava osaamisestamme. 

Toimeliaisuuden ihannointi

Kaikkinainen vauraus ja liiketoimi voittoineen perustuu kulutukseen ja toimeliaisuuteen. Kuluttaja on markkinatalouden kuningas. Peruskansalainen on liiketoiminnalle merkittävin tekijä, suuret massat aikaansaavat suurimmat tavara- ja rahavirrat.

Markkinatalous perustuu mainontaan, joka ohjaa meitä

Vastuullinen kuluttaja pystyy joukkovoimana muuntamaan kulutustansa luoden uhkaa yrityksen omistaja-ahneusmomentille. Ostoboikotti internet-aikakaudella on erittäin tehokas vaikute muuttamaan yrityksen filosofiaa ja käyttäytymistä.

Rajaton ja "maaton" liikemies on täysin riippuvainen ostajista

Paras keino turvata kotimainen työllisyys on päätös kotimaisuuden suosimisesta. Yrityksen paras päätös ylläpitää kykynsä, on taloudellisen tuloksen oikeudenmukaisempi tulonjako omistajien ja työntekijöiden kesken.

Vastuullisuus on nostamassa päätään ahneuden kustannuksella. Meidän kaikkien on kannettava huolta kokonaismotivaatiosta ylläpitääksemme kotimaamme maailman kartalla – on meneillään maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu.

Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.com