perjantai 5. lokakuuta 2012

Ansiottoman rikastumisen estovero


Aatteiden orastavaa keskustelua YLE Aamu-TV:ssä 5. lokakuuta 2012 - demareiden Miapetra Kumpula-Natri ja Kokoomuksen Kimmo Sasi taittoivat peistä verotuksen ja ansainnan filosofiasta - tietämättään!


[ ... suurien pankkien "varainjakohuoneet" pullistelevat maailmanlaajuisia yhteyksiä - hetkessä arkikansalle käsittämättömät ostovoimavarat siirtyvät pallomme toiselle puolelle, jos sieltä on haistettavissa tuloa tulolle ja korkoa korolle. Ostovoimasiirtelyillä haetaan "ansaitsematonta" tuloa, verotta - verrattuna aitoon työntekoon ja siitä maksettavaan tuloveroon. Raha tulee rahan luokse - on vanha maskulainen sananlasku, kun kansa sohvansa löytää ... ]


Ideologiansa hukanneet nykyeduskuntapuolueet saattavat tahtomattaan tällä rahasiirtojen vastaverolla kirvoittaa sammuneen aatekeskustelun - siksi perustavanlaatuisessa tekijässä ollaan nyt kiinni. Pääoma on tunnetusti liukas ja siirto tapahtuu millisekunneissa littunäytöiltä toisille, bitteinä, olematta varsinaisesti missään. Operaatioilla haetaan tuottoa verotta. Yhteiskunta taas elää työllä ja veroilla.


Ideologiansa uudelleen löytänyt

SDP, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla haluaa olla EU-Euroopan kovissa ytimissä, ja tässä nimenomaan valmistelemassa torppauslakia liukkaalle, maattomalle ja verottomalle rahalle, jonka lähtökohtia ei moni enää edes tiedä. Rahavirtojen alkupää on kuluttavassa arkikansassa - puroista muodostuu virtoja ja juuri nämä koskien kuohut kiinnostavat ostovoimasiirtelyn pelureita, koska likaamatta käsiä on suuret voitot käsien ulottuvilla.


Tuulen tuomien rahojen keksijä 1]

Kokoomus, pääministeri Jyrki Kataisen johdolla on halunnut olla EU-Euroopan kovissa ytimissä, ainakin silloin, kun kansalaisvaroin 2] kerättyjä pelastuspaketteja sarjatyönä tehtaillaan Etelä-Euroopan kulutusjuhlineille kansakunnille. Tässä ostovoimavirtojen siirtelyverotuksen suunnittelussa Kokoomus ei kannattajakuntansa etuja valvoen halua olla mukana. Kokoomus on nyt mielipuuhassaan - pääomien vapauden vaalijana. Antaa markkinatalouden ratkaista.

1] Kataisen käyttämä lause " .. tuulen tuomista rahoista ... " vuodelta 2007:

2] Suomessa julkishallintojen velka on kasvanut miltei yhtäjaksoisesti aina vuodesta 2007/2008 lukien:



Kipunointi synnyttää arvokeskustelua

Kipunoituvassa rahamarkkinavirtojen verotussuunnittelusta saattaa vihdoin syntyä myös aatteiden ja ideologioiden debattia ja heräämistä pohtivaan näkökulmaan, mitä kansakunnat tekevät huomenna ja ylihuomenna. On kysymys tulonjaosta, on kysymys vapaasta liikkuvuudesta - reviireistä, rahan reviireistä ja ansainnasta, mutta erityisesti tulontasaamisesta.


Tulontasaus on on vanha kommunistien keksintö,

sillä orjaakaan ei kannata tappaa, koska näin varakkaammalle jää näyttö- ja vertailutalouden elementit käyttöön ja osoitukseksi, että juuri minä olen osannut tuottaa maallista reliikkiä kyvykkyyteni osoittajaksi. Me vertaamme itseämme ja olemme mainioita keksijöitä, kuinka kasvatamme tuloa, pääomaa ja kulutusvoimaa. Kaikki haluavat rikastua, ainakin jollain tavalla.


Verotus on keino ylläpitää monipuolista ja moniarvoista yhteiskuntaa

Verotus on heikkojen elinehto ja varakkaiden almu tai usein keino tuottaa yhteisesti sellaista, josta voi yksityisesti tehdä tuloa omaan laariin. Valtiolta voi nyhtää, mutta valtio aina nyhtää - näinhän se sanotaan. Verotuksessa todennäköisesti lopullisuudessaan siirrytään täyteen kulutuksen verottamiseen - sillä se on ainoa rehellinen vero, ja koskisi kaikkea kuluttamista, jopa progressiot sisältäen - kuitenkin vähintään ympäristöjälkiensä korjauskertoimet.


Yleismaailmallinen päämäärä

Rahavirtojen vero on yleismaailmallinen päämäärä, tällöin se puree. Pioneerit alussa maksaisivat vapaamatkustajien juhlat. Mikään vero ei synny heti yleismaailmalliseksi. Nyt, kun EU on maailman suurin talous, toistaiseksi - kunnes Kiina porhaltaa ohi, olisi oiva aika ottaa käyttöön ensimmäisenä tämä "juoksurahan" verotus, sillä sen kiertoon voidaan tehdä suurimpana taloutena mukavat sanktiot, ja muu maailma seuraa kiireen vilkkaan perässä.


Saksa on EU:n veturi ja suurin nettomaksaja

Saksa ja Ranska ovat harvinaisesti samaa mieltä tässä rahavirtojen verotusajatuksessa - ja tässä suunnittelukunnassa kannattaa kahden prosentin Suomen olla mukana. Suunnittelu ja käyttöönotto ovat kaksi eri asiaa ja tässä Jutta Urpilainen on oikeassa - nyt pitää olla mukana EU-Euroopan ytimissä mukana (kun sinne ollaan menty). 

Tästä voisi syntyä SDP Jutta Urpilaisen irtirepäistyminen Kokoomuksen Jyrki Kataisen varjosta - samalla Jutta avaisi aivan uuden aatekeskustelun 3] näivettyneisiin ideologiahaasteisiin, jotka kuolivat aktiivisilla 1960- ja -70 -luvuilla.

3] Kaikki puolueet joutuvat sisäiseen ja syvälliseen aatekeskusteluun, koska useilla ideologia on hukassa



Kunnallisvaalit voivatkin olla valtakuntavaalit!

Parhaimmillaan, kun SDP voittaa kunnallisvaaleista Kokoomuksen - ajaisi se mahdollisuuteen, jossa Suomen arkikansa pääsee etuajassa valitsemaan uuden ehomman eduskunnan. Nyt tarjoillaan päätöksen valtikkaa kansakunnalle ja äänestäjille - yllättäen kunnallisvaalit voivat ratkaista samantien valtakunnankin asioita - olisikohan nyt Suomen suurimman puolueen "nukkuvien puolueen" aika herätä valvomaan omia etuja? Neljä vuotta (väkisin) istuva eduskunta ei ole itsetarkoitus.



...
Sent

Sent: Friday, October 05, 2012 9:37 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Rahavirtojen sääntelyvero herättää myös aatekeskustelua!
...


Rahavirtojen sääntelyvero

torstai 4. lokakuuta 2012

Kvartaalitalous on nujertanut aatteiden luovuuden


"Kaikilta nykypuolueilta on ideologia kadoksissa, luovuus lopussa ja tilalla kasvunhokema - ymmärtämättä, että rajallisuudesta ei rajattomuutta saada. Tilanne kuvastaa aatteiden kitua ja materiaalisen näyttö- ja vertailutalouden uhoa"


[2005]

Kvartaalitalous on nujertanut aatteiden luovuuden



[  ... Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa ...  ]



Luovuus on riemua uuden tekemisestä ja keksimisestä


Luova ihminen on useasti herkkä, eikä jaksa innostua neljännestaloudesta ihmetellen, mihin se aika meni; ei sitä jäänyt perheelle, ei sitä jäänyt pohdinnalle, mihin on suunta ja missä on päämäärä. Vastuuntuntoisen myyjän on tehtävä tarjous tarjouksen perään, sairaanhoitaja tekee pienemmissä työryhmissä suurempien potilasmäärien kanssa loputonta henkisesti koneellistuvaa työtänsä ilman, että jaksaisi miettiä, kuinka voisi oivaltavasti helpottaa itsensä ja potilaansa oloa.

Työt venyvät monilla iltamyöhään, viikonloput kuluvat littunäytön edessä vielä kotonakin, kun työt siirtyvät bitteinä konttorilta makuuhuoneen työpöydälle.



Luovuus on henki, josta kumpuaa kansakunnan voima ja menestys


Me Suomessa emme voi kilpailla työnhintamme vuoksi liukuhihnoilla ja massatuotteissa. Me voimme kilpailla evolutiivisella kehityksellä, johon luovuus antaa siemenet kasvattamaan meiltä kysyntää oivalluksillemme. Suomessa on suunniteltu maailman parhaat jäänmurtajat, risteilijät, paperikoneet, kännykät ja monet muut erikoistuotteet.

Olemmepa pienenä maana saaneet teknisellä ahkeruudella ja suunnittelun luovuudella aivotuotoksiamme aina planeetta Jupiterin taakse kuin myös luovan suunnittelu-uteliaisuuden voimana rekisteröimään sydänlyöntejä ympäri maapallon ja ilmakehän mittauksina kilometrien korkeuksiin.



Luovuuden jatkumopurske vaatii luottamuksen


Luova ihminen tarvitsee kekseliäisyytensä tueksi ja jatkumoksi kannustajan esimiehestä ja johtajasta, jolla on näkemystä persoonasta yksilöllisenä ihmisenä. Kekseliäisyys on lahja, joka vaatii myös kiitoksen suorituksista, joilla ei aina ole välitöntä hintalappua.

Keksintö ja tuotteistus ovat uteliaisuuden palkintoja loputtomasta innosta katsoa uudesta tulokulmasta ongelmaa, johon keskinkertaisuus on törmännyt. Luova henkilö on useasti herkkä, joka umpioituu ilman ymmärtäjäänsä.

Luovuus tarvitsee ohjaajakseen vahvan johtajan, joka ymmärtää tuloksen joskus viipyvän. Viipyminen korvautuu kannusteellisessa jatkumossa oivalluksena, joka voi viedä odottajansa menestykseen. Luova ihminen tarvitsee myös palkintonsa ja paras palkinto on työrauha, keskusteleva ohjaus ja osallistumisen riemu tiimissä, jossa yksilön saavutuksia juhlitaan yhdessä.


Tarpeellisuuden tunnustus


Osallistuminen ja motivointi sekä tarpeelliseksi tunnustaminen antaa useasti enemmän voimia kuin pelkkä raha jatkuvuuden uhan leijuessa alati läsnä. Tulevan presidentin erityisessä suojeluksessa tulisi olla luovuuden ja kekseliäisyyden vaaliminen.


Yhteiskunta kannustakoot enemmän luovuutta ja kekseliäisyyttä,


eikä niinkään nyt jalustalle nostettuja rahan kaikkivoipaisuutta ja kulutusvoimaa vertailuindeksinä siitä, mihin me ihmisinä pystymme.

Nuori oppilaitoksista valmistuva ikäpolvi katsoo uteliaan ihmeissään jatkuvan kasvuntavoittelun luonnon riistoa, energian tuhlausta ja elon ympäristömme vahingoittamista isiensä loputtomassa kasvunhokemassa ja -rykimässä.


Loppusanat


Olisiko aika hidastaa ja oivallustaa oravanpyöräämme taiteen, aatteiden, luovuuden ja innovoinnin osalta kekseliäisyyteen? Voisimme valmistautua tekemään ratkaisevia päätöksiä, kuinka sovitamme kulutuksemme vastaamaan maapallon luonnollista tuotantokykyä ja sen riittävyyttä kaikille tasaisemmin.




JK.
[2012]
Miksi aatteiden kirjo katosi kasvumaterialismin, näyttö- ja vertailutalouden värittömyyteen? Onko edessä vallankumous, kuten aika-ajoin suurien kansalaispaineiden takaa on aiemminkin tapahtunut? Ovatko huomisen muutospaineet särkemässä nykypolitiikan tyhjyyden, jolla itse kansalaisten halu olla yhtä, unohdettiin –  poliitikkojen valtapyyteiden sokaistessa näkyvyyden kansakunnan arkikammareihin?


LINK –



Other links





Sent
Sent: Thursday, October 04, 2012 8:13 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Aatteen tie kadoksissa - kvartaali jyrää!